Soini uskoo Isomman Pomon johdatukseen pienissäkin asioissa

Peruspomossa Timo Soini viittaa tämän tästä kristinuskoon. Lukiessani kirjaa
piirsin ristin marginaaliin sellaiselle kohdalle. Ristejä kertyi viitsenkymmentä. Jotkut viittauksista ovat toki pelkästään kielellisiä:
monia alun perin kristillisiä sanoja käytetään yleisesti ilman erityistä uskonnollista
merkitystä, vaikkapa syntiä ja armoa.

Soini
käyttää uskonnollisia käsitteitä
tietoisesti ja taitavasti. Usein Soinin kertomien tarinoiden rakenne pohjautuu
raamatullisiin esikuviin. Tästä esimerkki on Mika Niikon
rekrytointi 2008 kunnallisvaaleihin. Soini julistaa jakkaralla
seisten Korson aseman liepeillä. Puheen päätyttyä Niikko kahden
ystävänsä kanssa lähestyy Soinia, joka antaa käskyn: ”Pistäkää
kädet yhden kaverin päälle ja lähettäkää hänet politiikkaan.”
Uskovaiset miehet ymmärtävät retoriikan ja Soinin perussuomalaisuuden evankeliumi saa Niikosta ahkeran kylvömiehen. Tarina muistuttaa
suuresti tapaa, jolla Jeesus oppilaansa rekrytoi.

Johdatuksen vai sattuman sanelua

Niikon kutsumisesta kerrottuaan Soini pohdiskelee: ”Tässä tullaan
lempifilosofiaani: joko kaikki on sattumaa tai mikään ei ole
sattumaa. Miten hän oli juuri siellä?” Soini näyttää itse uskovan siihen, ettei mikään ole sattumaa. Toisin
sanoen hän uskoo johdatukseen. Uskonnollisessa kielenkäytössä
johdatus tulee hyvin lähelle sanoja varjelus, kaitselmus tai
kohtalo; Elämänkulkuumme vaikuttaa joku korkeampi voima, Jumala. 

Tämä
johdatus voi ilmentyä pikkuruisissakin asioissa. Brysselin päivinä
Soini ja avustaja Jusula sähläävät lentomatkojen tilaamisessa ja
joutuvat suhaamaan Pariisissa kiiresti Orlyn kentältä de Gaullen
kentälle. Silloin Jusula saa mahdollisuuden noutaa Orlyn
naapurihotellista sinne vuosi sitten unohtamansa sukeltajankellon.
Useimmat meistä näkisivät tässä sattuman, mutta ei Soini:
”Meidän lentosähläyksemme sai tarkoituksensa.”

Musta enkeli osaa ranskaa

Brysselissä
Soinin parlamenttiryhmällä oli avustajana Oumar Doumbouya, yönmusta
mies, joka puhuu myös suomea. Sujuvan ranskantaidon avulla hän
järjestää Soinille vuokra-asunnon, pankkitilin ja monet muut
käytännön asiat. Soini tulkitsee tilanteen taas johdatukseksi:
”Minusta tuntui, että se kaveri oli siellä sitä varten, että
homma hoituu.”

Vuoden
2011 eduskuntavaaleihin olivat tyrkyllä Matti Vanhasen ex-ystävätär
Susan Ruusunen ja laulaja Frederik. Soini antaa heille pakit yksin,
eikä päästä jengiä asiasta päättämään. Hän uskoo, että
Frederik olisi pudottanut Ruohonen-Lernerin eduskunnasta. Ja taas:
”Kyllä tässä varjeluksen käsi kulkee mukana koko ajan.”

Soini
ihmettelee kiitollisena, kuinka aina on löytynyt juuri oikeita
henkilöitä sparraajiksi ja kontakteiksi: ”Aika monet heistä
ovat sattuvat olemaan roomalaiskatolisia.” Sattuumaa vaiko
johdatusta?

”Tähti kirkas, tähti suuri, josta viisas..”

Jytkyvaalien
kampanjakiertueella Soini saa suorastaan taivaallisen merkin. Hän näkee
tähdenlennon: ” Sieltä hymyili meille, matkasaarnaajalle ja
medialle. Taivas tiesi, mitä oli tulossa. Tiesin jo minäkin.”

Johdatuksella
voi siis selittää Jusulan sukeltajankellon löytymisen tai
onnistumisen ehdokasrekrytoinnissa. Eikö olisi loogista ajatella,
että johdatuksella on näppinsä pelissä myös suuremmissa
kuvioissa: perussuomalaisten menestyksessä ja kansakunnan
kohtaloissa. Jotenkin tunnen oloni oudon levottomaksi, kun mietin
tätä mahdollisuutta.

Toisaalta:
Presidentti Rytin sanotaan käyneen astrologilla kyselemässä neuvoa
taivaankappaleilta. Reagan piti rajoitettua ydinsotaa mahdollisena,
koska hän uudestisyntyneenä kristittynä uskoi maailman loppukahinoissa toteutuvaan 1000-vuotiseen valtakuntaan. USA olisi
tietysti tämä 1000-vuotinen valtakunta, ja siksi ydinsota ei voisi
lopettaa elämää koko maapallolta. Oikeastaan nämä esimerkit uskovaisista valtiomiehistä eivät rauhoita yhtään.

Soini
rekrytoi ehdokkaat kuin Jeesus, ja julistustilanteessa voi nähdä
muitakin yhtäläisyyksiä. Soini näkee niitä itsekin. ”Olen
huomannut, että kovimmat kannattajat ovat noin kymmen metrin päässä.” Soinin teologisten selvitysten mukaan sillä samalla etäisyydellä
oli Jeesusta puuhun kuuntelemaan kiivennyt Sakkeuskin.

Katolisessa kirkossa niellään koko setti

Soini
tunnustautuu kunnon katoliseksi: ”Uskon siihen, mitä kirkko
opettaa…Kirkkoni ei ole valintatalo, josta poimitaan mieleiset
hedelmät.” Hän kiistää silti olevansa uskontopoliitikko:
”En halua tuoda uskontoa politiikkaan, mutten myöskään halua
sulkea politiikkaa uskonnosta.” Tämän hivenen ristiriitaisen
tuumailun jälkeen hän kirjoittaa sivukaupalla abortista ja
homoliitoista. Ja kuinkas muuten: hän perustelee kantansa etupäässä
uskonnollisesti.

Hän
muistelee nuorukaisena Irlannissa näkemiään nuoria kerjääviä
au-äitejä. Hän ihmetteli sitä, että näitä pidettiin huonoina
naisina, vaikka he olivat säästäneet elämän. Soini ei koe
ongelmaksi sitä, ettei näillä tytöillä ollut mahdollisuutta
valita. Abortti oli silloin Irlannissa kielletty niin kuin se käytännössä on
vieläkin. Tästä on pitänyt huolen vaikutusvaltainen
katolinen kirkko. Sen vaatimuksesta ehkäisyvälineet olivat
täysin kiellettyjä 80-luvun alkuun saakka ja senkin jälkeen niitä
laillisesti saivat käyttää vain perheelliset. – Kiitos katolisen
kirkon ja paavillisen ehkäisypolitiikan, huonoja
naisia riitti Irlannissa.

Aborttilainsäädäntöä
Soini ei Suomessa pyri muuttamaan. Hänelle riittää, ettei puolue
ole elämää vastaan, mitä se sitten tarkoittaakin. Abortti on
omantunnonkysymys, ei puolueasia. Näin hän tunnustaa poliittiset
realiteetit: yhtä jyrkästi aborttikielteinen eduskuntaryhmässä on vain Mika Niikko.

Tasavertaisen
avioliittolain vastustaminen ei puolestaan ole omantunnonkysymys. Se
on sementöity eduskuntavaaliohjelmaan ja Soini pitää ryhmäkurista
kiinni. Hän pelkää, että kolme-neljä vaaliohjelmasta lipsuvaa
perussuomalaista ratkaisisi lain kohtalon.

Sodoma ja Gomorra sentään

Soinin
mielestä perinteisen avioliiton puolesta puhuvat traditio, biologia,
terve järki ja teologia. Sen enempää hän ei vaivaudu
perustelemaan, mutta lukija kyllä helposti huomaa, mikä tästä
nelikosta on Soinille itselle tärkein.

Peruspomo
näkee homoliitot laajemmassa yhteydessä: kristinusko halutaan
marginalisoida. Seuraukset ovat järisyttävät: ”Jos he tulevat
perinteisen avioliiton piiriin, se hajottaa tämän yhteiskunnan ja
silloin ääripäät nousevat:” Tämä vakaumus ajoi hänet
Pariisissa osallistumaan väkivaltaiseksi käyneeseen
katumielenosoitukseen. Moni meillä piti epäkorrektina sitä, että
ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja marssi toisen valtion
demokraattisesti säädettyä lakia vastaan.

Pedon merkki

Yllätyksekseni huomasin Soinia yhdistävän moniin vihreisiin ja vasemmistolaisiin radikaaleihin vakava epäilys siitä, että tietotekniikkaa käytetään yksityisten ihmisten valvontaan ja urkintaan yhä suuremmassa määrin. Asiakaskortit, nettisivujen seuranta, tunnistesirut ja E-passi biotunnisteineen kauhistuttavat. Raamattu antaa tähänkin pelkoon oman lopunajallisen mausteensa: ”Näyttää siltä, että Johanneksen ilmestyksessä ennustettu pedon merkki on jo täällä.”

Mooseksen munaus

Hallitukseen
pääseminen ja ministeriys ei ole Soinille ylittämättömän
tärkeää: ”Olen mieluummin huutavan ääni korvessa;
mieluummin se Mooses, joka ei pääse koskaan perille kuin se, joka
pääsee perille mutta munii koko touhun.” Tästä katkelmasta
tulee mieleen, että Soini on sotkenut kielikuvat: huutavan äänellä
tavallisesti tarkoitetaan Johannes Kastajaa, joka kuulutti Kristuksen
tuloa.

Ehkä ydin on sittenkin tuossa itsensä Moosekseen rinnastamisessa.
Viime kerralla Soini ei päässyt luvattuun maahan. Nyt voi olla sen toisen
Mooseksen vuoro: se pääsee perille, mutta munaa koko kinkerit.

 

 

 

 

 

 

Ponto
Sitoutumaton Mikkeli

Politiikan katsomoon siirtynyt entinen vasemmistoliittolainen toimija
-kunnanvaltuutettu Savitaipaleella 2009-2013
-Vasemmiston Kaakkois-Suomen piirin pj. 2011-2013
-Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen 2011-2013

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu